Vihdoinkin minulle suvaitaan aikaa kirjoittaa uusi merkintä. Piti jo ainakin tunti sitten, mutta isä tuli sähläämään ja piti mennä koiran kanssa ulos. Seuraavaksi piti möyriä lattialla ja etsiä lompakkoa, jotenkin ihmeellisesti se oli hakeutunut lasten keinutuolille viltin alle. Outoa, sillä olen varma, että se oli pöydälläni josta se tippui maahan.
Tänään olisin halunnut vain heittää repun selkään ja marssia ulos ruotsintunnilta. Oikeasti. Tympäisi niin paljon koko kieli itsessään, opettaja, oma osaamattomuuteni ja se, että meidän on pakko osata kieltä koska jossain täällä asuu ruotsalaisia. Käsittämätöntä. En tajua vieläkään mikseivät he ruotsalaiset heput voi opetella maan tavoille, tai että edes heidän lapsensa saa koulussa pakkosuomen opeteltaviksi ja ruotsalaisten jälkeläiset oppisivat suomea. Vanhempi sukupolvi pärjäisi elinikänsä kyllä, niin hyvin on varmistettu ruotsintaidon osaaminen. Kun peruskoulusta pääsen, en ruotsia kuitenkaan enään osaa - unohdan sen, luonnollisesti, kun sitä en mihinkään tarvitse.
Matikantunnilla eräät henkilöt kokoontuivat luokan taakse ja pyörryttivät toisiaan, mikäköhän siinä on, että se on niin hauskaa? Olisihan se itsenikin mielestä jännää kokeilla, muttenpa kuitenkaan. Sekin oli hassua, että yksi tyyppi, joka juuri heräsi ja oli kuulemma sekaisin ja ei muistanut ja tajunnut mitään, mutta luokanoveen koputtaessa (opettaja ei ollut luokassa, oltiin tunti itsekseen) niin osasi täydellisesti juosta toiselle puolelle luokkaa pulpetilleen. Tjaa-a, meni miten meni, en sano enempää kun en tiedä.
Tänään minun olisi pitänyt harjoitella kemiaa, huomenna on kokeet, mutten yksinkertaisesti jaksanut. Ehkä voisin lukea sängyssä peiton alla kännykänvalossa. Kun en minä kuitenkaan tajua niitä faktoja ja perusasioita, en yksinkertaisesti tajua kemiaa. Se on ihan typerää, en minä hyödy elämässä siitä että tiedän molekyyleistä ja veden ja otsonikerroksen ja ilmakehän rakenteista ja suolahappojen liukenemisesta. En yksinkertaisesti hyödy siitä tiedosta!
Kello on jo sen verran, että pitäisi mennä suihkuun ja peiton alle lukemaan. Toivotaan nyt oikeasti että saan patistettua itseni siihen, vitonen ei kamalasti auttaisi kemiannumeron nostamiseen kutosesta seiskaan. Jos saisin tästä esimerkiksi ysin, voisin saada vaikka seiskan tai jopa kasin todistukseen. Ääh, pakko se kai on. (Kuitenkin olen tässä vaikka kuinka kauan, menen suihkuun ja revin naamaria väsyneenä ja ajattelen lukevani koulussa. Onneksi koe on heti aamulla, asiat muistaa paremmin ja loppupäivää ei tarvitse stressata.)
Tänään olisin halunnut vain heittää repun selkään ja marssia ulos ruotsintunnilta. Oikeasti. Tympäisi niin paljon koko kieli itsessään, opettaja, oma osaamattomuuteni ja se, että meidän on pakko osata kieltä koska jossain täällä asuu ruotsalaisia. Käsittämätöntä. En tajua vieläkään mikseivät he ruotsalaiset heput voi opetella maan tavoille, tai että edes heidän lapsensa saa koulussa pakkosuomen opeteltaviksi ja ruotsalaisten jälkeläiset oppisivat suomea. Vanhempi sukupolvi pärjäisi elinikänsä kyllä, niin hyvin on varmistettu ruotsintaidon osaaminen. Kun peruskoulusta pääsen, en ruotsia kuitenkaan enään osaa - unohdan sen, luonnollisesti, kun sitä en mihinkään tarvitse.
Matikantunnilla eräät henkilöt kokoontuivat luokan taakse ja pyörryttivät toisiaan, mikäköhän siinä on, että se on niin hauskaa? Olisihan se itsenikin mielestä jännää kokeilla, muttenpa kuitenkaan. Sekin oli hassua, että yksi tyyppi, joka juuri heräsi ja oli kuulemma sekaisin ja ei muistanut ja tajunnut mitään, mutta luokanoveen koputtaessa (opettaja ei ollut luokassa, oltiin tunti itsekseen) niin osasi täydellisesti juosta toiselle puolelle luokkaa pulpetilleen. Tjaa-a, meni miten meni, en sano enempää kun en tiedä.
Tänään minun olisi pitänyt harjoitella kemiaa, huomenna on kokeet, mutten yksinkertaisesti jaksanut. Ehkä voisin lukea sängyssä peiton alla kännykänvalossa. Kun en minä kuitenkaan tajua niitä faktoja ja perusasioita, en yksinkertaisesti tajua kemiaa. Se on ihan typerää, en minä hyödy elämässä siitä että tiedän molekyyleistä ja veden ja otsonikerroksen ja ilmakehän rakenteista ja suolahappojen liukenemisesta. En yksinkertaisesti hyödy siitä tiedosta!
Kello on jo sen verran, että pitäisi mennä suihkuun ja peiton alle lukemaan. Toivotaan nyt oikeasti että saan patistettua itseni siihen, vitonen ei kamalasti auttaisi kemiannumeron nostamiseen kutosesta seiskaan. Jos saisin tästä esimerkiksi ysin, voisin saada vaikka seiskan tai jopa kasin todistukseen. Ääh, pakko se kai on. (Kuitenkin olen tässä vaikka kuinka kauan, menen suihkuun ja revin naamaria väsyneenä ja ajattelen lukevani koulussa. Onneksi koe on heti aamulla, asiat muistaa paremmin ja loppupäivää ei tarvitse stressata.)
Kommentit